Chapultepecin taistelu ja "Niños Héroes"

Chapultepecin taistelu

13. syyskuuta on Meksikossa vuonna 1847 käydyn Chapultepecin taistelun ja "Niños Héroesin" vuosipäivä. Kaikki alkoi siitä, että Yhdysvallat julisti sodan Meksikoa vastaan tavoitteenaan laajentaa omaa aluettaan. Erityisesti se halusi valloittaa Texasin, Ylä-Kalifornian ja New Mexicon.

12. syyskuuta 1847 noin kello viideltä aamulla Yhdysvallat aloitti Chapultepecin entisen sotilasakatemian pommittamisen. 13. syyskuuta amerikkalaiset hyökkäsivät jälleen suurella voimalla, joten kenraali Nicolás Bravo määräsi kaikki Colegio Militarin kadetit poistumaan rakennuksesta. Käskystä huolimatta osa nuorista päätti jäädä taistelemaan ja puolustamaan linnaa henkensä uhalla. Loppuun asti jääneiden joukossa olivat kuusi Niños Héroesia, jotka puolustautuivat niillä harvoilla aseilla joita heillä oli, jopa omilla ruumiillaan.

Amerikkalainen armeija päätyi riistämään hengen näiltä nuorilta, jotka puolustivat linnaa henkensä uhalla, ja voitti sodan. Näiden kadettien valtavan rohkeuden vuoksi heidät tunnetaan nimellä "Niños Héroes".

"Niños Héroes"

Vicente Suárez: syntyi Pueblassa ja oli lyhytkasvuinen. Hän tarttui kivääriin ja puolusti linnaa 14-vuotiaana.

Fernando Montes de Oca: syntyi Méxicon kaupungissa, oli 18-vuotias ja kuului Ensimmäiseen komppaniaan, joten hän oli valmis ja koulutettu taistelemaan kaikenlaisia hyökkäyksiä vastaan.

Francisco Márquez: oli ryhmän nuorin, vain 12-vuotias, ja syntyi Guadalajarassa. Hänet muistetaan valtavasta rohkeudestaan, ja nykyään hän kuuluu Guadalajaran merkkihenkilöihin.

Juan de la Barrera: syntyi Méxicon kaupungissa ja oli 19-vuotias. Hän oli sukua Pedro de la Barreralle, yhdelle Hernán Cortésin mukana saapuneista espanjalaisista konkistadoreista.

Agustín Melgar: syntyi Chihuahuassa ja tunnettiin kaikista luovimpana, sillä hän yritti keksiä aseen taistelun aikana.

Juan Escutia: oli taistelun aikaan 20-vuotias, ja tähän päivään asti hän on tunnetuin kaikista sankaripoikien tarinoista kuuluisan version vuoksi, jonka mukaan hän heittäytyi Meksikon lippuun käärittynä alas linnan huipulta.